chiaro

Kolmen tunnin ja vähän päälle saavumme Leipzigin esikaupunki-alueelle ja hallille. Halli on uusi ja hieno, vierestä löytyy Agricolan koulu. Matka kului nopeasti ja siinä kentittäin hieman haisteltiin jo taktiikoita. Joukuueen valmentajalla on kytköksiä “xem”-välinevalmistajaan ja kaikilla pitää olla veryttelyasusta lähtien yhtenäinen varustus.Hmph,en pidä tästä. Vielä ei tarvitse sentään mailaa vaihtaa. Kyseisen valmistajan mailat eivät nimittäin ole niitä suosituimpia jostain kumman syystä. No, takaisin toimintaan. Huolellinen alkuveryttely ja happihyppely suoritetaan ulkona ja sisällä vedetään muutama reeni myös. Vastustaja näyttää taitavalta, olen myös kuullut kyseessä olevan saksan toiseksi paras joukkue. Peli itsessään on varovaista molemmilta joukkueilta, mutta me teemme kaksi pientä virhettä ja peli on 2-0. Onneksi vastustaja tekee samoin ja peli on 2-2. Toinen erä ja tuntuu kun emme saa mitään oikeaa aikaiseksi,vastustajalla kyllä on paikkoja mutta veskarimme pelatessa hyvin kaveri ei saa kuin yhden häkin. Me saimme ehkä kaksi vetoa..Kolmannessa erässä peli on jo 5-3, mutta kolmesta ylivoimasta huolimatta ei saatu kuin yksi häkki(kolmas). Eli takkiin tuli. Henkilökohtaisesti peli oli vaikea, ensimmäinen oikea peli puoleen vuoteen ja välillä olinkin hukassa kuin lumiukko. Se myös näkyi keskittymisessä epäolennaisiin asioihin. Eikä minuutti ennen loppua ottamani jäähy auttanut asiaa..Ottelutapahtumasta itsestään sen verran, että paikalla oli muutama kymmenen ihmistä, ei meteliä(muualta kuin minun suusta) mutta muuten puitteet olivat hyvät. Kotimatkalle kun päästiin ja ensimmäinen pysähdys, tyhjeni paikan kaljavarastot oleellisesti. Tosin suomalainen kollegani oli jo valmistautunut ja ottanut 0,5 l votkapullon evääksi. Kun saavumme taas Berliinin maaperälle on votkapullo tyhjä ja ketään ei niin hirveesti haittaa häviö. Suunta siis yöhön. Pikku kotikeikan jälkeen tapaamme Hackesher Marktilla puoleltaöin…

…kele kun pitää kävellä kotiin sunnuntaiaamuna 8.30.

Nukun käytännössä ma iltaan asti kun on taas aika treenaamisen, vähän pienimuotoista puuskuttamista luonnollisesti.

TTTTTTTTTTT

“Tällä viikolla en kyllä juo alkoholia,odotan perjantaihin asti!” Homma toimii hyvin torstaihin asti,silloin sorruin ja otin muutaman, kyllä vain muutaman. Arkinen viikko sujuu koulun, treenien ja “lavuaarin joka ei vedä” kanssa tuskaillessa. Torstai myös tuo suuren ilo uutisen, siirtoni saksan pääsarjaan on toteutunut ja pääsen lauantaina tositoimiin Leipzigin ylpeyttä vastaan. Joten ei muuta kuin VIHAA kentälle…

Edit: Tästä päivästä jäi kertomatta suuri seikkailu, tunsin kotona tylsyytä ja jotain oli tehtävä. Lähdin katsomaan East Side Galleryn, lähinnä kävellen, matkaa päivan mittaan kertyi n.10 km 6 tunnin aikana. Tsekkasin ensin Bellevuen, sieltä vaelsin mitteen Rosenthaler platzille, metro E S Gallerylle ja sieltä kävellen Helsingforser platzin kautta Landsberger alleeta pitkin Metsästys aiheiseen ravintolaan ja takaisin kotiin. Puolessa välissä puhkesi myrsky mutta kesken ei jätetä. Kuvia:

VVV

Darra riipii aivolohkoja joten sitähän on parannettava jollain. Suolaa ja rasvaa sekä paljon vitamiineja sisältävästä rullakebabista saa iloa päivään. Ilta lähtee liikkeelle kulttuuriopettajamme ehdotuksesta istua iltaa kapakassa,no sinne siis paremmasta tietämättöminä. Kuitenkaan meno ei houkutellut joten suunnaksi määräytyy Acud jossa suuri joukko teinejä pihalla iloitsee viikonloppua. 5€ sisään yhteen paikan kolmesta “puolesta” hieman epäilyttää mutta kaikkea pitää kokeilla, ja tällä kertaa lotto maksaa kyllä itsensä takaisin. Keikalla huikeaakin huikeampi reggae-funk orkesteri mutta harmittavan vähän porukkaa. Soittajat ovat kuin 70-80-luvuilta ja lavan edessä n.40v-nainen jorailee täysii. Tästä jos mistä tulee iloiselle mielelle. Keikan loputtua väsynyt ruumis alkaa vaatia lepoa, joten yöpuulle mars. Luonnollisesti kebabin kautta.

Su sujuu lepoisissa tunnelmissa, jälleen intialaista 2 yhden hinnalla ja jälkiruokaviskit irkkupaarissa. Illaksi vielä hieman suomalaista huumoria sveitsiläiselle, ratkaisijoiden esittely siis. Kyllä sunnuntait ovat sitten poikaa!

TTTTTTTT

AAA

Torstai on toivoa täynnä ja sitä rataa. Aamun aikaisen luennon jälkeen oli aikaa hoitaa papereita kuntoon jotta joskus päästäisiin pelaamaan sitä bundesliigaa. Ja maksaa rahaa, 150 sveitsin rahaa!! Ja mikään ei voita kunnon päikkäreitä, tai kaksia..illaksi sitten istumaan Weinereihin, jonka olenkin jo tainnut mainita? Palautetta jos en niin esittelen. Seuraavana iltana Astrid Swan, ja esiintyjä listalla on myös kolme muuta artistia. Saan seuraksi sveiiläisen kollegani. Ja voi hurja mitä pimuja lavalla!!!Toinen illan naisesiintyjistä, Julie Marcell, vei sydämmeni täysin. Tai ainakin kaiken mikä oli jäljellä. Myös sveitsiin upposi puolalaissyntyinen Julie. Sitten onnesta soikeena jälleen King Kongiin. Suureksi yllätykseksi vastaan käveli suuressa humalatilassa oleva henkilö. Arvatkaa oliko suomalainen? Minä kun pääsen sitten pöytään, kerkeän sanoa etten ole hirveän humalassa, on kaljat pitkin lattioita..prkl!

IIII

TTTTTTTT

Maanantai ei mittää, tiistai ei mittää..Olen siis joutunut keskelle karua arkea ja suurin uutuuden viehätys on jo Berliinistä kadonnut. Olen myös tullut niin laiskaksi että kirjoitan nyt 3 päivän settejä, ja viikon verran myöhässä. Ma tuli käytyä yhdellä saksan kurssilla,mutta olosuhteet pakottivat vaihtamaan kurssin ke-iltaan. Tuolloin olikin oikein mukava aika saksan verbaaliseen harjoittamiseen ja luokan koko on myös sopiva,9 hlö.

Muuten alkuviikko olikin tasaista, säbää ma ja ke. Siitä pitää mainita että jo nyt pistettiin minut YV-viisikkoon, joten kyllä siellä kaukalossa tulee jotain fiksuakin tehtyä.

Sit jos tiistai-aamuisin ei ole mitään parempaa tekemistä,voi juoda vaikka yhden oluen.

MM

OO

Kultturellia toimintaa tälle viikolle toi matka Potsdmiin, tämä pieni oma kaupunkinsa Berliinin kupeessa. Tänne oli vuosisatoja sitten kuninkaat,kuningatteret ja muut ylhäiset ihmiset rakentaneet itselleen huviloita ja kesäasuntoja. Ohjattu kierros kuninkaallisessa linnassa oli hieno ja tylsä, kaikki jännät asiat olivat katseiden ulottamattomissa, ei saanut kurkata kuninkaalliseen toilettiin yms. Mutta pakko myöntää että Potsdamissa ihminen on hieman lähempänä onnea, paikka on kaunis ja leppoisa. Ja sellainenhan ei suomalaiseen mielentilaan kelpaa, joten juodaan viinaa ja aiheutetaan säröjä tähän kuvaan. Irish Coffee oli ihan jees paikallisessa suklaa kahvilassa josta matka jatkui kotia kohti. Homma sitten jatkui perus-lauantai tyyliin, pari klubia ja kotiin. Mut ihan kiva meno,pikkusievä etukeno.

Sataa,eikä su kirpparilla oikein toimi,joten pakko suunnata sisätiloihin. Muikea intialainen rafla 2 for 1-hinnoilla toimii ja se olikin päivän kohokohta. Siksi rakastankin Berliinin sunnuntaita!!

IIIIIII

L

Tuskainen, yli tunnin matka etsimään saksan kurssin luokkaa,sateessa. Sanoakseni etten tule kuin vasta ensi viikolla. Kouluun takaisin melkein sama matka:( mutta koululle pääsi kuitenkin kuuntelemaan rehtorin tervetuliaispuheen.

Nukkumalla kunnon unet luennon jälkeen varmistin illalla jaksamisen. Pikku lenkkeily illalla ennen lähtöä kaupungille,koska huomenna olisi pyhäpäivä ja suuri kansanjuhla. Aluksi olimme vaihtariporukalle viinibaarissa, 1€ lasi ja maksa mitä oot mielestäsi juonu. Toimiva idea,toivottavasti. Sitten viereiseen yökerhoon(Acud) jossa vietimme aikaa jopa 05.00 asti. Ihan kiva mesta, musiikki moninaista ja paljon ihmisiä.

Perjantaina oli saksan yhdistymisen vuosipäivä ja isot pileet! Homma vähän tyssäsi siihen kun oltiin liian myöhässä ja Brandenburgin Torille ei enää päästetty ihmisiä sisään. Sain ihmiset houkuteltua King kong-klubille vaikkakin itse luovutin suht.pian ja tunnen pienen flunssan kipinän kalvavan sisälllä.

T

KKKKKKKKKK

AAAA

Maanantai,tuntuu siltä että tänään on koulupäivä ja silloin mennään kouluun. Pari tuntia pyörimistä ja kurssien tutkimista,sit kotiin ja reeneihin. Seuraavana päivänä päästiin jo asiaan, 0800 punkt, olimme valmiina oppimaan ympäristöbioteknologiaa. Tämän jälkeen saimme vahvistuksen monesta kurssista, ja lukujärjestys kertoo seuraavaa: 3×1,5 h luentoa, 3h saksaa ja kerran kuussa 10 pvä labrakurssi. Ei paha.

Ja illalla lenkki 40 min.(!) Koska valmentajan mielestä jengillä on liian huono kunto,niin ei pelata vaan juostaan

O

Lähtö Hauptbahnhoffilta kohti Oktoberfestejä klo 00.17, odotettu saapumisaika Muncheniin klo 13.02. 10 min jälkeen pullot avautuvat ja puheensorina täyttää vaunun. Ei aikaakaaan kun ensimmäinen vaihto on edessä, ja koska olemme köyhiä opiskelijoita, olemme ottaneet “schönes wochenende”-liput (35€/5 hlö). Yhteensä vaihtoja viisi, Leipzigiin saavuimme n.03 ja 3 h aikaa->Baariin.

Kun vihdoin alamme saapua perille, on kello jo melkein kaksi. Sitten vaan niitä tuoppeja kumoamaan. Alueelle päästyämme on porukan määrä tajuton,ja pikku kävelyn jälkeen lähdemme ahtautumaan Biergarteniin. Taistelun jälkeen saamme kerättyä porukan yhteen pöytään ja tilattua. n. 7h myöhemmin: “WAS? “öööö…JA,JA!! olemmekin lähdössä aikaisemmalla junalla ja aika poistua. Pikku juna sekoilun jälkeen asemalla,pääsee junamme matkaan, 35 min myöhässä. En malta jaksaa odottaa että saan viettää seuraavat 13 h junassa. Ekan junan jaksan valvoa ja sitten nukunkin lopun matkaa, vaihdot myös.

Aah,kotona vihdoin. Ei enää ikinä, oktoberfest jäi mieleen isona tivolina turisteille ja ei houkuta palaamaan.

Mutta kunnon päikkäreiden jälkeen oli mukava jälleen liikkua, ja Disco Ensemble ja Lapko auttoivat asiaa vetämällä huikean keikan Magnumissa. Puolet yleisöstä oli suomalaisia joten pääsin sitäkin hieman harjoittamaan.

JJJJJJJJJJJJJJJJJJ